Velkaan liittyy olennaisesti korko eli rahan hinta. Velanantaja haluaa vastiketta lainatulle rahasummalle, jonka takia velalle asetetaan korko. Velan hintaan eli koroon vaikuttaa muun muassa lainaaja, lainattava summa ja takaisinmaksuaika.
Esimerkki velan korosta:
Nostat 2000 euroa lainaa 1 vuoden laina-ajalla ja 5 % todellisella vuosikorolla. 2000 euron lainan todellinen hinta on 2100 euroa (2000 €*1,05 = 2100 €). Esimerkki on yksinkertaistettu. Voit siirtyä lainavertailuumme ja tutkia kuinka paljon voit hakea lainaa ja millä hinnalla.
Velkaa otetaan muun muassa sen takia, ettei menoja pystytä kattamaan käytettävissä olevilla varoilla. Tällöin esimerkiksi remontti tai auto on rahoitettava velkarahalla. Valtio, yritys tai yksityishenkilö voi kattaa tulevaisuuden menoja käyttämällä velkarahaa. Tämä ei ole kuitenkaan pidemmän päälle kestävä ratkaisu. Oma talous kannattaa laittaa kuntoon siten, että menot eivät ylitä tuloja.
Mikäli sinulla on akuutti rahantarve, suosittelemme käyttämään ilmaista lainavertailu palveluamme. Sen avulla voit varmistaa, että et maksa lainastasi liikaa. Voit myös yhdistää useat pienemmät lainasi yhdeksi isommaksi lainaksi ja säästää jopa tuhansia euroja lainan koroissa ja muissa kuluissa.
Velasta voi muodostua ongelma silloin, kun sen takaisinmaksu ei onnistu suunnitellulla tavalla. Tällaisessa tapauksessa kannattaa olla heti yhteydessä velkojaan ja pyrkiä sopimaan velan takaisinmaksusta. Jokainen lainapäätös tulisi olla harkittu ja budjetoitu, jotta velan takaisinmaksusta ei tulisi ongelmia. Voi lukea lisää budjetin tekemisestä tästä linkistä.
Suomen valtionvelka vuonna 2019 oli 106 368 miljoonaa euroa. Se on 43,9 % bruttokansantuotteesta. Koronakriisin myötä vuonna 2020 Suomen valtiontalouden alijäämän odotetaan kasvavan yli 13 miljardiin euroon. Velkaa otetaan siis kovaa vauhtia ja valtiovarainministeriö ennustaakin, että valtion ja kuntien velka ylittää 200 miljardin euron rajan vuonna 2024. Velan kasvu oli saatu hyvin pysähtymään vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen, mutta koronakriisin myötä velan ottaminen lähti taas nousuun. On todella mielenkiintoista nähdä millä keinoilla velka lopulta maksetaan takaisin, jos maksetaan.
Vaikka Suomi onkin ottanut paljon velkaa ei se ole läheskään velkaantunein maa maailmassa. Ylen artikkelissa todetaan Japanin velan olevan peräti 237 % maan bruttokansantuotteesta. Japanin hallituksen velka on nyt noin 1 328 000 000 000 000 jeniä eli noin 11 biljoonaa euroa. Seuraavaksi velkaantuneimpia maita ovat Kreikka, Portugali ja Italia. Niiden velat eivät kuitenkaan ole läheskään Japanin tasoa.
Vuoden 2020 ensimmäisen neljänneksen aikana globaali velka oli peräti 258 000 miljardia dollaria. Maailman kumulatiivinen velka suhteutettuna bruttokansantuotteeseen nousi 331 prosenttiin. Koronakriisillä on ollut siis todella suuria negatiivisia vaikutuksia kaikkien maiden talouksiin.
https://yle.fi/uutiset/3-11425597
https://www.takuusaatio.fi/tietoa-ja-ratkaisuja/paljonko-luotto-saa-maksaa
https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Julkinen-talous/Valtion-velka/#0e33b5b4
