Deflaatio tarkoittaa rahan arvon kasvua, mikä käytännössä tarkoittaa, että vähemmällä rahalla saa enemmän. Tämän lisäksi se tarkoittaa hinta- ja palkkatasojen yleistä laskua ja rahamäärän vähenemisestä. Deflaatiosta käytetään myös nimitystä negatiivinen inflaatio, sillä kansantalouden kysyntä on kokonaisuudessaan pienempää kuin tarjonta, eikä talouskasvua pääse syntymään. Vaikka hinnat laskevat, kuluttajat eivät osta odottaessaan vieläkin halvempia hintoja, mikä käytännössä lopulta pysäyttää markkinat. Pahimmillaan tästä talouden jäätymisestä seuraa monelle tutut laman ilmiöt, kuten kulutuksen vähentyminen ja työttömyys.
David Humen kehittämän rahan kvantiteettiteorian mukaan, deflaatio johtuu siitä, että liikkeellä olevan rahan määrä pienenee suhteessa hyödykkeiden tarjontaan. Siksi deflaatiota pyritään torjumaan muun muassa laskemalla lisää rahaa liikkeelle ja kannustamalla kuluttajia ostamaan.
Deflaatioon liitetään monenlaisia taloudellisia haittoja, joista suurin on pelko deflaatiokierteestä. Deflaatiokierteessä kuluttajat lykkäävät ostopäätöstä loputtomiin, vaikka hinnat laskevat. Yritysten tuotannosta tulee hintojen laskun myötä kannattamatonta ja ihmisiä joudutaan irtisanomaan. Työttömyys lisää ahdinkoa, koska ostovoima heikkenee entisestään. Edes liikkeelle laskettu raha ei saisi ihmisiä kuluttamaan, vaan päätyisi säästöön. Tilanne jäädyttäisi markkinat totaalisesti ja kierrettä olisi valmis.
Äkkiseltään voisi ajatella, että deflaation vaikutus korkoihin olisi laskeva ja lainan ottaminen kannattavaa. Tavallaan tämä pitääkin paikkansa: nimelliskorot painuttavat olemattomiin, mutta deflaatio ei toimi kuten inflaatio. Vaikka käytännössä nimelliskorot olisivat nollassa, ei deflaatiota sisällytetä nimelliskorkoon, vaan lisätään tämän päälle. Jos deflaatioarvo on 4 %, on reaalinen korko 4 % + nimelliskorko.
Esimerkiksi, jos sinulla on 1 000 euroa lainaa ja deflaatio on 4 prosenttia ja korot nollassa, niin suhteellisen velan määrä kasvaisi 1040 euroon. Vastaavasti 20 000 euron laina kasvaisi samassa tilanteessa 20 800 euroon nimellisarvon kuitenkin pysyessä 20 000 eurossa.
Velallisille deflaatio on huono asia, koska lainasta maksettava reaalikorko kasvaa ajan kuluessa, mutta omaisuuden arvo taas pienenee. Erityisesti suurien lainojen kohdalla kuluttajat voivat joutua ongelmiin reaalikoron noustessa.
Lainanottajan on kuitenkin hyvä muistaa, että deflaatio on suhteellisen harvinainen ilmiö, eikä sen pelossa kannata lykätä lainanottoa.
Toisin kuin inflaatiossa, deflaatio on säästäjän kannalta positiivinen asia. Rahan arvon noustessa rahan ostovoima kasvaa ja säästötilille kerrytetty summa on arvoltaan enemmän.
Sijoittamisessa deflaatio on yleensä huono asia, koska se laskee osakkeiden arvoa ja hidastaa yhtiöiden kykyä tuottaa voittoa. Ilmiö ei kuitenkaan vaikuta kaikkiin yrityksiin. Kokenut sijoittaja voi tehdä voittoa deflaatiosta huolimatta, esimerkiksi sijoittamalla velkakirjoihin.
Vaikka deflaatio koetaan ongelmaksi, on se osalle ihmisistä myös hyödyllinen. Hintatason lasku mahdollistaa tavaroiden ja hyödykkeiden halvemmat hinnat, eli niillä joilla on rahaa hyötyvät deflaatiosta. Säästötilillä olevien varojen arvo kasvaa ja yleensä deflaation aikaan kotitaloudet pyrkivät säästämään, mikä lisää kotitalouksien taloudellista tasapainoa. Sijoittajien kannattaa panostaa velkakirjoihin, joita saa halvemmalla ja tallettaa rahaa korkeakorkoisille säästötileille.
