Suomalaisista 366 600 on maksuhäiriömerkintä luottotiedoissaan. Ylivelkaantuneita oletetaan kuitenkin olevan huomattavasti enemmän. Suurin syy perintään ovat vakuudettomat lainat. Asiakastieto Oy arvioi ylivelkaantumisen jatkavan kasvuaan.
Viime vuonna luottotietolaki muuttui niin, että maksuhäiriömerkintä poistuu jatkossa jo kuukauden kuluttua siitä, kun velka on maksettu kokonaisuudessaan ja tieto velan suorittamisesta on rekisteröity, joko Asiakastietoon tai Dan & Bradstreet Oy:n. Asiakastiedon mukaan luottorekisteristä poistui kerralla 18 600 henkilön tiedot laki muutoksen ansiosta. Vaikka velkaantuneiden henkilöiden määrä on ollut useampana vuonna laskussa, ei se valitettavasti tarkoita, että ylivelkaantuminen olisi laskussa.
Asiakastiedon viestintäpäällikön Ville Kaupin mukaan, ensimmäisiä maksuhäiriömerkintöjä rekisteröitiin vuoden 2022 loppupuolella entistä useammalle. Syynä tähän oli muun muassa kohonnut sähkön hinta. Yhteensä 5 600 henkilöä sai maksuhäiriömerkinnän vuonna 2022 yksistään maksamattoman sähkölaskun takia. Näistä 250 henkilöllä sähkölasku oli ainoa merkintä luottotiedoissa. Laki muutoksen onkin arvioitu auttavan niitä, joille merkintä luottotiedoissa on kertaluontoinen. Yleensä ylivelkaantuminen kasaantuu niiden henkilöiden harteille, joilla on jo ennestään velkaa ja maksuhäiriömerkintöjä.
Milloin maksuhäiriö tulee?
Vaikka moni on uuden laki muutoksen myötä kiinnostunut tietämään, milloin maksuhäiriömerkintä poistuu, olisi tärkeämpää valistaa, milloin maksuhäiriö tulee. Aivan liian moni aiheuttaa maksuhäiriömerkinnän välinpitämättömyyttään tai tietämättömyyttään. Esimerkiksi lainaa hakiessa, lainanmyöntäjää kiinnostaa, kuinka säntillisesti hakija on maksunsa hoitanut. Huolimattomuus ei ole hyve, kun arvioidaan taloudellista kykyä suoriutua lainasta.
Maksuhäiriömerkintä ei myöskään ilmesty tyhjästä. Se, että jättää laskun maksamatta kerran, ei vielä aiheuta merkintää luottotietoihin. Ensimmäisen laskun jälkeen asiakkaalle lähetetään yleensä ainakin kaksi maksumuistutusta korkojen kera. Jos nämäkin jättää huomioimatta, voi velkoja myydä velan perintätoimistolle, josta ilmoitetaan asiakkaalle erikseen.
Myös perintätoimisto lähettää asiakkaalle ainakin kaksi maksumuistutusta ja yrittää periä syntynyttä velkaa, joka nyt on kasvanut huomattavasti suuremmaksi summaksi. Jos velallinen ei tässäkään kohtaa reagoi, voi perintätoimisto, joko jatkaa yrittämistä tai hakea maksutuomiota käräjäoikeudesta. Vasta maksutuomion myötä syntyy maksuhäiriömerkintä luottotietoihin.
Perintätoimistojen asiakkaista ei ole tilastoja
Kun henkilö saa maksuhäiriömerkinnän, hän siirtyy osaksi tilastoja, joista voimme nähdä ylivelkaantuneiden tarkan määrän. Tilastot eivät kuitenkaan kerro koko totuutta, sillä moni suomalainen on sopinut velan maksusta perintäyhtiön kanssa. Tilastoissa olevien maksuhäiriöisten henkilöiden määrä voi siis pahimmillaan olla vain jäävuoren huippu. Suomessa toimii 85 perintäyhtiötä, joiden asiakkaista ei ole tilastollista tietoa muuta kuin kyseisillä perintäyhtiöillä itsellään. Suomen Pankki on arvioinut, että vuonna 2019 perintäyhtiöillä oli saatavia 1,2 miljardia euroa. Tämä velkamäärä sisältää niin yksityishenkilöiden kuin yritysten perittävät velat.
Kulutusluotot yleisin perinnän syy
Perintäyhtiöiden saatavista arviolta 80-90 % on järjestämättömiä lainoja. Yleisimpiä perinnässä olevia lainoja ovat niin kutsutut vakuudettomat lainat, kuten kulutusluotot, joiksi myös autolainat lasketaan. Lisäksi perinnässä on laskuja ja vakuudellisia lainoja, kuten asuntolainoja.
Suomen Pankin mukaan, kulutusluottojen kasvu on ollut nopeaa ja kotitalouksien lainavelan määrä on kasvanut nopeammin kuin käytettävissä olevien tulojen. Vaikka merkittävin velka on edelleen asuntolaina, ovat kulutusluotot kasvattaneet kokonaisvelkaa merkittävästi.
Suomen Pankki pitää kulutusluottoja ongelmallisina, koska niitä on helppo saada ja niissä on korkeat korot. Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvityksen mukaan, etenkin velkaongelmaiset ottavat kulutusluottoja maksaakseen entiset velat pois välttääkseen maksuhäiriömerkinnän tai ulosoton.
Perintää ja rahoitusta
Nykyään osa perintäyhtiöistä harjoittaa myös rahoitustoimintaa, eli ne ostavat saatavia tai tarjoavat luottoa saatavia vastaan. Tästä on tullut merkittävä osa isompien perintäyhtiöiden liiketoimintaa. Ne ostavat saatavia pankeilta ja rahoitusyhtiöiltä nimellisarvoa pienemmällä summalla, mikä mahdollistaa tuoton, vaikkei alkuperäistä summaa saataisi kokonaan perittyä. Perintäyhtiöt voivat myös neuvotella velan maksun uusiksi joustavammalla tai pidemmällä laina-ajalla, joka toisaalta myös nostaa lainan kuluja.
Periminen on kannattavaa liiketoimintaa, jonka liikevoittoprosentti on tilastojen valossa kasvanut tasaisesti. Äkkiseltään voisi kuvitella, että koronavirus, inflaatio ja korkea sähkön hinta ovat vain edistäneet perintäyhtiöiden toimintaa, mutta kuten Helsingin Sanomat selvitti, näin ei välttämättä käy. Aikana, jolloin ihmiset kuluttavat vähemmän, ei perittävää synny samassa määrin. Yhteiskunnalliset kriisit ja tapahtumat ovat myös edistäneet erilaisten joustavien ratkaisujen löytymistä tilanteissa, joissa lasku esimerkiksi uhkaa jäädä maksamatta. Valtio on muun muassa kehottanut sähköyhtiöitä antamaan lisäaikaa sähkölaskujen maksamiseen.
Sovi velan maksusta
Se mitä moni tuntuu unohtavan taloudellisesti tukalassa tilanteessa on, että on molempien etu, sekä maksajan että maksun saajan, että lasku maksetaan. Viimeinen, mitä kumpikaan toivoo, on velan ajautuminen ulosottoon. Olipa kyse lainasta tai laskusta, ota yhteyttä kyseiseen yhtiöön ja kerro tilanteestasi. Anna jonkinlainen arvio uudesta maksuajasta. Saatat huomata, että asiat voidaan vielä järjestää ilman ulkopuolista perintäyhtiötä tai luottotietojen menettämistä.
