Kilpailu- ja kuluttajavirasto selvitti, kuinka paljon Suomessa ylipäätään otetaan pikavippejä ja minkälaisia ongelmia pikaluottoihin liittyy. Raportin mukaan pikavippejä ottaa vuodessa vain noin 1-2 prosenttia aikuisväestöstä, mutta maksuvaikeudet kasaantuvat huomattavasti useammin pikavipin ottaneille muihin lainoihin verrattuna.
Pikavipit ovat saaneet viime vuosina runsaasti huomiota mediassa ja resursseja on käytetty valtion valtaa myöten hillitsemään pikavippeihin liittyviä ongelmia. Nykyään pikaluotoilla onkin hyvin negatiivissävyinen maine ja korkokattolailla onnistuttiin hillitsemään kohtuuttomia luottokustannuksia, joita pikavipeistä usein koitui. Pikavippeihin liittyvää tietoa on kuitenkin ollut vähän saatavilla, minkä takia Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) halusi selvittää, kuinka yleisiä pikavipit nykyään ovat ja kuinka moni ottajista kokee maksuvaikeuksia. Selvittämällä ongelman laajuutta ja laatua voidaan parhaiten säännellä markkinoita ja lainsäädäntöä oikeaan suuntaan.
Pikavippejä ottaneilla muita useammin maksuvaikeuksia ja riippuvaisuuksia
KKV:n raportin mukaan, pikaluottoja ottaa vain noin 1-2 prosenttia aikuisväestöstä, mutta numeroina luku tarkoittaa useita kymmeniätuhansia lainanottajia. Useimmiten pikalainan ottajat ovat suhteellisen nuoria, alle 35-vuotiaita ja heitä leimaa vähäinen koulutus sekä pienet tulot ja työttömyys. Lisäksi pikavipin ottajat asuvat muita useammin yksin ja ovat miehiä. KKV:n selvityksen mukaan, pikalainoihin liittyvät ongelmat osuvat erityisesti haavoittuviin kuluttajiin, joiden elämässä on suuria muutoksia, kuten avioero tai työttömäksi joutuminen, johon yhdistyvät puutteelliset talous- sekä elämänhallintataidot.
Selvityksen mukaan jopa 45 prosenttia pikaluoton ottaneista koki maksuvaikeuksia ja yhtä monella oli vaikeuksia lainanlyhentämisen kanssa. 35 prosenttia lainaajista kertoi ottaneensa uutta velkaa entisen maksamiseen. Erityisesti kuluttajat, joilla oli myös muuta lainaa pikavippien lisäksi, kokivat muita useammin ongelmia lainan maksamisen kanssa.
Vaikka pikaluotoilla on selvä kytkös taloudellisiin ongelmiin, ei tutkimuksen perusteella kuitenkaan voida sanoa, johtuvatko taloudelliset ongelmat pikavippien ottamisesta vai otetaanko pikalainoja erityisesti silloin, kun taloudellisia ongelmia jo on. Aiempien tutkimusten perusteella kuitenkin tiedetään pikavippien liittyvän maksuongelmien ja ylivelkaantumisen lisäksi myös erilaisiin riippuvuuksiin, kuten peliriippuvuuteen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen.
Pikavippimarkkinat muutoksessa
Pikavipillä tarkoitetaan yleensä helposti ja nopeasti saatavaa lainaa, joka tavallisesti on suuruudeltaan muutamia satasia ja maksimissaan 1 000 euroa. Pikavippimarkkinat valtasivat luottomarkkinat vuonna 2005, jolloin tekstiviestillä sai pienen lainan heti tilille. Ongelmat eskaloituivat pikavippifirmojen korkeisiin kuluihin ja lainan myöntämiseen luottotietonsa menettäneille kuluttajille. Vippimarkkinoita siivottiin lainsäädännöllä, joista esimerkkinä korkokatto viimeisimpänä. Korkokaton myötä moni pikavippifirma lopetti toimintansa tai siirtyi tarjoamaan isompia kulutusluottoja.
Vaikka pikavipit tiedetään yleisesti kalliina vakuudettomina lainoina, riittää vipeille yhä kysyntää. Pikaluottomarkkinoiden etuna on pidetty kykyä muuntautua nopeasti markkinoiden mukaan ja hyödyntää digitalisaation tuomia uusia liiketoimintamalleja kuluttajien kysynnän mukaan.
Lisätietoja aiheesta:
KKV raportti: Pikaluotot ja pikaluottoa ottaneiden maksuvaikeudet
