Noin joka neljäs suomalainen ei pystyisi elämään kuukauttakaan pelkillä säästöillä, selviää Danske Bankin tekemästä kyselytutkimuksesta. Monet pienituloiset ovat erityisen tiukilla nyt, kun elinkustannukset kallistuvat nopeasti.
Danske Bankin teettämän Lasikatto lompakossa -kyselytutkimuksen mukaan, pienituloisista jopa 40 prosenttia elää ilman taloudellista puskuria. Alle 40 000 euroa vuodessa tienaavista 27 prosenttia elää ilman minkäänlaisia säästöjä. Käytännössä tämä tarkoittaa, etteivät he tulisi toimeen edes yhtä kuukautta ilman tuloja, koska sukan varteen ei ole jäänyt mitään. 12 prosenttia arvioi selviytyvänsä vain noin kuukauden.
”Moni kotitalous on nyt poikkeuksellisessa tilanteessa, kun esimerkiksi sähkölasku ja asuntolainan korot vievät aiempaa isomman siivun käytettävissä olevista kuukausituloista. Monen taloudellinen mielenrauha on koetuksella, jos puskureita ei ole”, sanoo Danske Bankin henkilöasiakkaista vastaava johtaja Riikka Laine-Tolonen.
Laine-Tolonen suosittelee tiukassa tilanteessa oleville asuntolainan laina-ajan pidentämistä, jos nykyinen laina-aika ei ole kovin pitkä. Toinen väliaikaisempi keino helpottaa tilannetta on pyytää lyhennysvapaata. ”Lyhennysvapaan voi hyödyntää myös säästämiseen, joka tuo lisäturvaa talouteesi.” Yksi keino on myös ottaa lainan takaisinmaksuturva, joka auttaa huolehtimaan lainan maksusta, silloin kun maksukykysi äkillisesti heikkenee. Esimerkiksi työttömyyden, työkyvyttömyyden tai kuoleman yllättäessä.
Laine-Tolosen mukaan, hyvä lähtökohta taloudelliselle puskurille on neljän kuukauden menoja vastaava summa. Kyselytutkimuksen mukaan vain 11 prosentilla suomalaisista on tallainen puskuri.
Korkosuoja ja kiinteä korko kiinnostavat
Moni kuluttaja on viimeistään nyt syksyllä herännyt kohonneisiin hintoihin ja nousseeseen korkotasoon. Pankeissa käykin kova kysyntä korkosuojalle ja kiinteälle korolle. Korkosuoja tai korkokatto takaa ettet joudu maksamaan korkoa enempää kuin korkokatoksi on määritetty. Kiinteässä korossa lainan korko ei muutu, eikä siihen vaikuta esimerkiksi euriborin nousut tai laskut.
